RKK ja Jukka Norvannon tuotteet

Apostolien teot kuljettaa lukijan maasta maahan. Se kertoo lähetystehtävästä, joka on yhä kesken. Kristillisen seurakunnan syntymisestä ensimmäisenä helluntaipäivänä Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen evankeliumi lähtee liikkeelle hämmästyttävällä voimalla. Pyhä henki johtaa Pietaria, Paavalia ja muita sanoman saattajia määrätietoisesti kohti Roomaa. Vaikeuksia, vankeuksia ja vainoja riittää, mutta myös iloa ja syvää turvallisuutta.

Raamattu kuvaa ainutlaatuisella tavalla naisen asemaa ja tehtäviä. Sen rakkauskertomukset ovat realistisia ja kauniita. Ruut oli köyhä muukalainen, joka löysi sukulunastajan- hänestä tuli Jeesuksen esiäiti. Ester puolestaan oli kuninkaan hovin kaunotar, joka pelasti kansansa tuholta. Laulujen laulussa sulhasen ja morsiamen välinen kiintymys väreilee väkevänä. Jumalan nimeä ei kirjoissa juuri mainita, mutta hänen todellisuutensa on vahvasti läsnä.

Neljäs Mooseksen kirja kertoo Israelin kansan saapumisesta luvatun maan rajoille. 40 vuotta autiomaassa ovat takanapäin. Erämaa oli opettanut ja varustanut tulevaa varten. Omine voimin ei ollut eikä ole perillepääsyö. Tässä kirjassa käsitellään kahta merkittävää, meihin asti ulottuvaa siunaus toivotusta: Aaronin ja Bileamin. Luemme myös keskeisestä Kristus-esikuvasta, pronssikäärmeestä, johon katsominen pelasti kansan kuolemalta.

Kristityn juuret ovat syvällä. Ne eivät ole hänessä itsessään, vaan Kristuksen täydellisessä pelastusteossa. Tästä juuresta versoaa kristityn uusi elämä, se on hedelmä, josta lähimmäiset pääsevät nauttimaan. Roomalaiskirjeen toinen puolisko puhuu kristittynä vaeltamisen käytännön sovelluksista, ja Paavalin mielenkiinto kohdistuu myös Israelin ja juutalaisten kohtaloon kristillisen seurakunnan rinnalla ja vastapäätä.

Galatalaiskirjeessä Paavali on terävimmillään.Kirjoittajasuorastaan ärjähtää huolensa vastaanottajien hengellisestä tilasta. Kirje on taistelua evankeliumin vapauden puolesta. Sellaisena se on uuden testamentin helmiä. Teemansa puolesta kirjeestä tuli uskonpuhdistuksen aika erityisen tärkeä. Luther kutsui sitä jopa vaimonsa nimellä, Katharina von Borakseen.

Kun tulemme synteinemme Jeesuksen luo, saamme esimakua taivaasta. Taivashetkiä ovat myös Raamatun äärellä koetut oivallukset Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Ikiaikojen Jumala kohtaa hetken lapsen.

Vankilassa ollessaankin Paavali piti yhteyttä hajallaan oleviin seurakuntiin ja ystäviinsä. Kolossalaiskirje sisältää suurenmoisen Kristus- hymnin ja yhteiselämän ohjeita. Kirje Filemonille on hyvin henkilökohtainen vetoomus karanneen, mutta uskoon tulleen orjan puolesta. Kirje Titukselle viestittää puolestaan terveen opin ja uskon ohjeita Kreetan saaren kristityille.

Herran sana Vanhan testamentin pienten profeettojen kautta sisältää pelottavan jykevää ja karua tuomion sanomaa, mutta se avaa myös syvää lohdutusta tuomioiden alla nöyrtyneille. Kaikilta pieniltä profeetoilta löytyy messiaaninen viesti, tunnetuimpana ehkä Miikan profetia Betlehemissä syntyvästä hallitsijasta. Naahum jyrisee Ninivelle, mutta Juuda hän pelkästään rohkaisee.

Paavalin henkilökohtaisia kirjeitä työtovereilleen kutsutaan paimen- tai pastoraalikijeiksi. Niissä pioneerityötä tehnyt apostoli antaa käytännön ohjeita seurakuntien hoitamisseksi. Hän rohkaisee, kannustaa ja varoittaa. Meille avautuu monia yksityiskohtia kertova ikkuna varhaiskirkon elämään. toinen kirje Timoteukselle on Paavalin viimeinen säilynyt viesti, vanhan Herran palvelijan koskettava joutsenlaulu.

Paavalin kirje efesolaisille johdattelee syvälle seurakunnan ja sen Herran yhteyden ja ykseyden salaisuuteen. Kirje on Jumalan suuren pelastussuunnitelman ylistys, ja samalla toisen puoliskonsa osalta hyvin käytännöllinen ohjeisto kristityn arkipäivän elämään. Juutalaiset ja pakanat, kaukana ja lähellä olevat, ylhäiset ja alhaissyntyiset yhdistää Kristuksen risti.

Painos on loppunut. Uusi painos on tulossa. Roomalaiskirje sisältää kristinuskon ydinasiat pähkinänkuoressa. Paavali opettaa askel askeleelta, kuka pelastuu eli kestää Jumalan edessä nyt ja kerran tuomiolla. Yksin uskosta, armon varassa, vain Kristukseen turvautuen pääsemme perille.

Jumala johtaa maailmanhistorian tapahtumia. Rangaistus Juudan kansan epäjumalanpalveluksesta tulee babylonialaisten kautta. Synkästi alkanut Habakukin kirja päättyy silti ylistyslauluun. Sefanja kuvaa tummin värein Jumalan rakkauden kääntöpuolta, pyhyyttä. Haggai puolestaan kokee murhetta, mutta myös pääsee iloitsemaan temppelin uudelleen käyttöön ottamisesta.