RKK ja Jukka Norvannon tuotteet

Raamattua ei tarvitse lukea kovin pitkälle, kun jo voi panna merkille, että luvut saavat Isossa Kirjassa paljon huomiota. Esimerkiksi jo luomiskertomuksessa selostetaan tarkasti, mitä tapahtui minäkin päivänä, ja sekin kerrotaan, että Jumala lepäsi kaikesta luomistyöstään seitsemäntenä päivänä. Heti kohta myöhemmin mainitaan yksityiskohtaisesti, minkä ikäisinä eri ihmiset kuolivat. Lukujen luetteleminen jatkuu läpi Vanhan testamentin moninaisena, ja sama näköala tulee vastaan Uudessa testamentissa. Näistä monista yksityiskohdista lienee mahdollista päätellä, että Raamatussa myös lukuihin sisältyy viestiä, jota ei kannata ilman muuta ohittaa. Tämän kirjan tarkoituksena on nostaa esiin tärkeimmät Raamatussa mainitut luvut sekä pohtia niiden merkitystä hengellisessä mielessä. Kirja ei käsittele numerologiaa, joka näkee alkukielten sanojen lukuarvoissa kätkettyä mystiikkaa ja pyrkii löytämään niistä salattuja viisauksia. Sen sijaan kirja käy keskustelua suomenkielisille ja keille tahansa ilmeisten lukujen raamatullisesta sanomasta.

Alussa Jumala loi taivaan ja maan. Raamtun alkuluvut luovat vankan kivijalan koko Pyhän kirjan sanomalle. Jo Raamatun ensimmäisiltä lehdiltä löytyvät vastaukset kysymyksiin ihmisen ja maailman alkuperästä, synnin mahdista ja kuoleman todellisuudesta. Samalla kerrotaan kuitenkin jo viittauksenomaisesti, mikä on Jumalan suunnitelma syntiinlankeemuksen tuhoisten seurauksien korjaamiseksi.

Sananlaskujen kirja on osa Raamatun viisauskirjallisuutta. Iskevät ja helposti mieleen painettavat elämänohjeet auttavat ihmisiä tekemään arjen keskellä oikeita valintoja. Sananlaskujen avulla vanhemmat sukupolvet ovat siirtäneet viisauttaan tuleville polville. Viisaudella ei tarkoiteta suurta älykkyyttä, vaan tervettä asennoitumista elämään ja valmiutta osoittaa käytännön rakkautta lähimmäisille.

Kirja on loppunut, uusi painos on tulossa. Luukas esittää Jeesuksen – paitsi sairaiden ja syrjään sysättyjen ystävänä – myös vertausten mestarillisena kertojana. Pääsiäisaamun tapahtumat tekevät kirjasta elävien ja elämään kutsuvan evankeliumin.

PAINOS LOPPU! Uusi painos on tulossa. Jeesus Kristus tulee takaisin! Se on Ilmestyskirjan tärkein viesti. Jeesus oli mukana jo luomisessa, hän hallitsee maailmankaikkeutta, ja hänen paluunsa päättää tämän maailmanajan. Johanneksen ilmestys on kirjoitettu uskon vahvistamiseksi erityisesti vainojen aikana.

Viidennen Mooseksen kirjan suuri sisältö on rakkaus. Kirjassa on paljon lakitekstiä - sen vieraskielinen nimi Deuteronomium merkitseekin toista lakia. Sen ytimenä on kuitenkin Jumalan sula rakkaus luotujaan kohtaan. Erämaavaelluksen syvä opetus on, että omassa varassamme eksymme, Jumalan hoidossa pääsemme perille.

Jesajan kirja on vaikuttavalla tavalla ikään kuin Raamattu pienoikoossa. Siinä on lukuja saman verran kuin koko Raamatussa. Sieltä löytyy niin luomisen, lankeemuksen, Messiaan tulon, hänen kärsimyksensä ja korotuksensa, paluunsa kuin uuden luomisen näköalat. Aivan Jesajan "Uuden testamentin" keskuksessa on ihmeellinen profetia Herran kärsivästä palvelijasta. Tämän kirkkaampaa evankeliumia ei löydy mistään!

Tessalonikalaiskirjeet ovat Uuden testamentin vanhinta aineistoa, kirjoitettu vain parikymmentä vuotta Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. 1. kirje on hyvin lämminhenkinen ja siitä ilmenee Paavalin suuri ilo seurakunnasta. Yksi asia häntä huoletti: ylikorostunut, hurmahenkisyyteen taipuva Kristuksen paluun odotus. Paavali teroitti arkityön hyvää hoitamista ja raitista valvomista, ja se onkin eritysesti 2. kirjeen pääviesti.

Herran siunaus on tuttu jumalanpalveluksista ja kirkollisista toimituksista. Rippikouluissakin Herran siunaus opetellaan usein ulkoa. Sanat ovat siis tuttuja - ja se saattaa muodostua ongelmaksi. Kun näet ajattelemme tuntevamme jonkin asian läpikotaisin, emme useinkaan malta pysähtyä pohtimaan, mitä kaikkea tuttuunkin asiaan voi liittyä. Niinpä tässä kirjasessa mennään Herran siunauksen pintaa syvemmälle.

Paavalin kirje Filippiin on mitä lämpimin ja sydämellisin, viesti ystäville. Paavali oli saapunut kaupunkiin näyssä saamansa kutsun perusteella; ensimmäinen nimeltä mainittu eurooppalainen kastettiin siellä, Paavali ruoskittiin pahanpäiväisesti ja Filipin vanginvartijakin liittyi heti syntyneeseen seurakuntaa. Paavali ei muistele kirjeessään kärsimäänsä pahaa, vaan sen täyttää syvä ilo. Ilo Herrassa on olosuhteista riippumatonta.

Pääsemme seuraamaan pettäjä-Jaakobin ja kahlehditun Joosefin vaiheita heidän käydessään elämän kovaa koulua – kuitenkin Jumalan sallimuksessa ja hoidossa.

Heprealaiskirjeen kirjoittajaa emme tiedä. Hän oli hyvin perehtynyt Vanhaan testamenttiin ja osoitti kirjeensä kreikkaa puhuville juutalaisille. On sanottu, että Roomalaiskirje nostaa esiin kristillisen uskon ainutlaatuisuuden, Heprealaiskirje puolestaan sen ylivertaisuuden. Jeesus on kirjoitusten täyttymys; hänet kirjoittaja näkee mitä moninaisimmissa esi- ja tyyppikuvissa, ja kuitenkin hän on kaiken aikaa enemmän ja parempaa. Kirje rohkaisee pitämään kiinni uskon perustasta.

Johannes on kotkankatseinen evankeliumin kirjoittaja- samalla kertaa sekä korkealta katsova, laajoja linjoja piirtävä, että syvällinen pohdiskelija. Hän on teologi ja mystikko. Johannes poikkeaa otteeltaan suuresti Mateuksesta, Markuksesta ja Luukkaasta. Hänen vie lukijansa hämmästelemään Jeesuksen persoonaa, hänen tosi jumaluuttaan ja tosi ihmisyyttään.

Jeesuksen opetus kansanjoukoille ja omille opetuslapsilleen herätti ihmetystä ja hämmennystä. Mieliä jakoi erityisesti hänen messiaaninen väitteensä: "Minä olen..." Jeesuksen radikaalit sanat ja teot veivät hänet lopulta tuomittavaksi ja ristille. Sitä ennen hän puhui ikimuistettavat jäähyväissanansa. Johanneksen evankeliumi päättyy muiden tapaan riemulliseen ylönousemussanomaan.

Jesaja on ehkä tunnetuin VT:n profeetoista. Häneltä löytyy kirkkaimmin ennakoiden viesti Vapahtajan syntymästä ja merkityksestä.